Uusi manageri ja vähän muuta

Taas tuli pieni tauko kirjoittamisen kanssa, mutta onneksi Daniel viihdyttää teitä muutamalla videolla, kun itse olen laiska kirjoittamaan. Harjoittelun kanssa en toki ole ollut yhtä laiska. Treenit etenevät hyvin ja on ollut kivaa harjoitella kotona Turussa vähän aikaa. Turhan paljon lunta on nyt satanut melkein joka päivä, sen takia olen jonkun verran myös juossut sisällä juoksumatolla. Aiemmin olen aina vihannut sitä, mutta jostain syystä tuntuu ihan kivalta nyt juosta matolla, varsinkin kun tiedän, että minun jalat tosi helposti tahtovat jumittautua, jos kahlaan lumessa liikaa.

Olette ehkä huomanneet, että muutama logo lisää on ilmestynyt blogiin. Se johtuu siitä, että liityin mukaan urheilumanagerointifirma SportEliteen. SportEliten tavoite on tehdä töitä sen eteen, että suomen yritykset taas arvostaisivat urheilua ja sitä kautta antaa nuoria urheilijoille taloudellisia mahdollisuuksia kehittyä. Aim Higher on juuri alkanut projekti, missä yritykset saavat käyttää Menestysenkeli-logoa omassa mainonnassaan, jos ne tukevat suomalaisia nuoria urheilijoita. Tässä olen siis myös mukana, joten jos tämä kuulostaa mielenkiintoiselta, voi mielellään ottaa yhteyttä SportEliteen.

http://www.sportelite.fi/
http://www.aimhigher.fi/fi/etusivu

Viime viikonlopulla oli maajoukkueen infoleiri täällä Turussa. Ohjelmassa oli paljon palavereita, sekä muutama hyvä harjoitus. Turku Sprint Cupin kaksi ensimmäistä osakilpailua juostiin Varissuolla ja Majakkarannassa. Molemmat menivät minun osaltani todella hyvin. Tuntui jotenkin siltä, että jotain napsahti kohdalleen Italian sprinttikisoissa ja huomasin millä tavalla voi juosta sprinttiä. Nyt suunnistin samalla tavalla ja hyvin meni. Jos vaan kerran katsoo karttaa kunnolla ensin, voi juosta erittäin aggressiivisesti, jos vaan muistaa nostaa katsetta.Voitin molemmat sprintit selvästi.

http://urheiluakatemia.fi/valmennus/suunnistus/turku-sprint-cup-2013

Huomenna perjantaina menen Lauran perheen kanssa Ruotsin Funäsdaleniin hiihtämään reiluksi viikoksi. Tuntuu kivalta päästä hiihtämään hienoon paikkaan mukavien ihmisten kanssa. Aiemmin olen melkein joka vuosi käynyt Ylläksellä hiihtämässä, Funäsdalen on minulle ihan uusi paikka. Tämä tulee myös olemaan ensimmäinen kerta, kun en ole kotona Uudessakaarlepyyssä joulun yli, mutta se ei haittaa. Tammikuun ensimmäisenä viikkona menen kotiin käymään ja sen jälkeen lähdemme Lauran kanssa Portugaliin jo 7.1. Siellä olemme hyvässä seurassa Airilan Hannun treenikeskuksessa kolmisen viikkoa.

________
Fredric

Sprint-cupin kuningas!

Tänä viikonloppuna Turku Sprint Cup käynnistyi. Ohjelmassa oli kaksi todella laadukasta sprinttiä, omalta osaltani meni aika vaisusti. Lauantain kisassa oli liikaa vauhtia ja tänään sunnuntaina otin suunnitelmien mukaisesti vähän rahallisemmin, mutta silti onnistuin tekemään virheitä. On se sprintti vaan vaikea ja todella hyvä taitoharjoitus lumisessa maassa.

Alla video viikonlopun sprintti-mestarista, Fredric, joka voitti mollemmat sprintit vakuuttavalla erolla!

http://urheiluakatemia.fi/valmennus/suunnistus/turku-sprint-cup-2013

(ei ihan parasta laatua :))

-Daniels

Tjenare!

Päivän PR-taitotreeni tehtiin Kemiön saarella, ohjelmassa oli tavallinen rata ja käyrätreeni. Juostiin Fredricin kanssa ja vedettiin vuorovedoin noin 15 minuuttia per kerta. Keli, kartta ja maasto oli kanon bra!

Pieni videokuva fiiliksestä treenin jälkeen:

_daniels

Lyhyt raportti

Harjoitukset etenevät täällä Turussakin. Viime viikon aikana tein hyvää työtä ja juoksin enemmän kilometrejä yhdellä viikolla kuin koskaan aikaisemmin. 162 kilometriä ja yli 18 tuntia treeniä on myös minulle paljon. Tämän viikona ainaka on tarkoitus kerätä melkein saman verran kilometrejä, jos vaan olosuhteet sallivat. Aikaisemmin on ollut todella hienot olosuhteet harjoitella, mutta parhaillaan lunta sataa sivuttain ja tiet ovat liukkaita. Joka tapauksessa aion treenata kovaa vielä viikonlopun aikana, jonka jälkeen seuraa lepoviikko.

Viime viikonloppuna kävimme seuran infoleirillä Espoossa. Fiilis oli hyvä ja maasto erinomainen. Vielä kerran sai todeta kuinka upeaa on juosta Nuuksion metsissä. Eihän sinne loppujen lopuksi on niin pitkä matka, joten voisi kyllä käydä siellä useammin. Ennen kun lähdettiin leirille ehdin toki huolestua vähän. Polvi, jonka löin kiveen jo ennen Halikko-viestiä, alkoi taas sattua. Tiistain voimisteluliikkeiden ja keskiviikon pitkän lenkin jälkeen sattui yhtäkkiä pitkästä aikaa kunnolla polveen. Onneksi kävin hieronnassa Ihmemies Jauhiaisen luo perjantaina ratkaisemassa ongelman. Polveen oli vaan kertynyt nestettä, jota ei halunnut poistua sieltä. Hieronnan jälkeen mies oli toki kunnossa taas.

Lopuksi vielä muutama kuva sumuisesta syysillasta viime viikonlopulta. Yritimme Jonathanin kanssa tehdä pienen fotosession ulkona, mutta olosuhteet ehkä eivät olleet parhaat mahdolliset. Tässä kuitenkin muutama tyylinäyte siitä. Kuvaajana siis Jonathan Fröjdö.

______
Fredric

Tilannekuva

Signe otti niin hienon kuvan leirikisan loppunoususta, että oli pakko laittaa tänne :)

_daniels_

Eka harjoitusjakso kaudella 2013!

Tjenare!

Nyt on ensimmäinen harjoitusjakso kaudella 2013 takana. Jakso on ollut kolme viikkoa ja kruununa oli tämän viikonlopun PR:n infoleiri Nuuksiossa. Harjoitusjakso on mielestäni mennyt ihan ok, mutta aina löytyy parannettavaa. Pääteemana on ollut "totuttelua harjoitteluun", olen siis tehnyt vähän kaikenlaista mitä ei tule tehtyä niin paljon kesällä. Tämä tarkoittaa että jalat ovat olleet aika sitkeät ja jumiset heti ekasta viikosta lähtien, mutta eiköhän se tästä sitä myöten kun jalat rupeavat totuttelemaan :). Ensi viikolla on tarkoitus ottaa aika rauhallisesti, tai ainakin alkuviikosta ja loppuviikko sitten fiiliksen mukaan.

Syksyllä on aina kivaa lukea kaikenlaisia eri blogeja, missä käydään läpi mitä on tehty hyvin ja huonosti menneellä kaudella. Mielestäni se on hyvä, että kokeneet urheilijat kirjoittavat mielipiteitänsä hajoittelusta ja antaa vinkkejä meille nuoremille kokemattomille urheilijoille. Olen jopa miettinyt ottaa muutamam vinkin käyttöön nyt tulevalle kaudelle, mutta en kerro mitä ja miten, vaan te saatte sitten katsoa ensi vuoden analyysia :)

PR:n infoleirillä oli kaikki kunnossa treenit, maastot ja fiilikset :) Meillä oli leirikisa lauantaina, ja Kim näytti taas, että hän on pikamatkan kuningas. Muuta treeniä olivat YÖ-treenit perjantaina ja lauantaina, talkO launtaina ja pitkäpolkulenkki sunnuntaina. Suunnistettiin kaikki treenit Nuuksion kansallispuistossa ja maasto oli todella hieno. Se on aina mukava käydä treenaamassa siellä, missä on hienot maastot ja kartat. Omat suunnistukset meni ihan ok, ei tullut katastrofeja, mutta huomasi että olen suunnistanut aika vähän viime aikoina. Seuraavaksi enemmän suunnistusta ennen kuin lunta tulee!

Treenit ja gepsi:

Leirikisa

YÖ

TalkO

-Daniels

Hulluja nuo italialaiset

Viime viikonlopuna (8-12.11) kävin siis seikkailemassa Venetsian seudulla Italiassa. Matka oli tarkoitettu sprinttimaajoukkueelle, mutta vain kolme innostui lähtemään. Minun lisäksi O-P Koistinen sekä Sari Anttonen lähti matkaan torstaina illalla. Ensin kävimme pienessä rantakaupungissa nimeltään Lignano. Paikka tuntui vähän omituiselta kun ei tähän aikaan vuodessa ollut yhtään turisteja ja melkein kaikki kadut olivat melko tyhjiä.

Perjantaina aamulla oli sovittu, että menisimme kisatoimistoon hakemaan treenikarttoja alueelta. Paikan päällä selvisi (yllätys, yllätys) ettei niitä siellä ollutkaan. No, vähän ajan päästä saimme jotain karttoja. Mutta tosiaan ihan toisesta paikasta kuin missä olimme. Sen takia ensimmäiseksi treeniksi tuli tehtyä vain tavallinen lenkki rannalla.

Iltapäivällä oli Lignanossa kisa ja tällä kertaa karttojakin löytyi. Kisan piti olla keskimatka, mutta oli todellisuudessa korttelisuunnistusta koko matkan. Rata oli aika helppo, mutta sekin oli toisaalta hyvä harjoitus, kun todellakin sai juosta täysillä maaliin asti. Hyvin meni ja voitin selvästi.

Tulokset: http://www.orienteering.it/public/results/n091112_210017.pdf

Lauantaina menimme heti aamulla treenaamaan Udineen, mistä eilen saimme treenikarttoja. Iltapäivällä juoksimme toisen kisan Palmanovassa. Itse kaupunki oli todella mieleenkiintoinen keskiaikainen linnake. Kisa juostiin sekä kaupungin ulkopuolella että muurien sisällä. Kaupunkiosuus oli aika helppo, mutta muurien ulkopuolella piti vähän katsoa mistä juoksi, kun siellä oli vähän muureja, vesihautoja ja muita esteitä. Myös tänään keskittyminen pysyi hyvänä ja voitin kisan.

Tulokset: http://www.orienteering.it/public/results/n101112_214827.pdf

Kisan jälkeen oli kivaa lähteä Venetsiaan katsomaan, miltä kaupunki näytti. Löysimme perille hotelliin ja odotetimme mielenkiinnolla huomisen pitkän matkan kisaa kaupungissa. Aamulla odotti toki pieni yllätys. Meidän piti mennä syömään aamupalaa tien toiselle puolelle, mutta koko katu oli veden alla. Meitä oli kyllä varoitettu siitä, että tähän aikaan vuodessa saattaa olla tulva kaupungissa, mutta oli vaikeaa kuvitella sitä ennen kuin tulva oli tosiasia paikan päällä. Jälkeenpäin saimme kuulla, että päivän tulva oli kuudenneksi isoin 150 vuoteen.

Kisaa siirrettiin tunnilla eteenpäin, mutta pian lähdimme kahlaamaan kohti kisakeskusta. Oli aika omituinen tilanne lähteä kisoihin näissä olosuhteissa, mutta huumorilla asiaan oli pakko suhtautua. Pääsimme perille ja saimme kuulla, että lähtölistaa ei enää ollut ja sai lähteä kun halusi. Itse olin niin jäässä, että lähdin heti liikkeelle, vaikka kisan kannalta ehkä olisi ollut parasta odottaa vähän, että vesi ehtisi virrata pois.

Oli kyllä melkoinen kisa. Rata oli hieno ja paikka oli upea. Teknisesti saattaa olla vaikein kisa, mitä ikinä olen juossut. Mutta toisaalta oli paikoittain vettä polveen asti ja kaupunki täynnä turisteja kumisaappaat jalassa. Mutta suurin ongelma ei ollut vesi, eikä ihmisten määrää, vaan ihmisten temperamentti. Kun kapeilla kaduilla juoksi, niin väkisin roiskui vähän vettä ihmisten päälle ja varsinkin paikalliset eivät sietäneet sitä yhtään. He huusivat jatkuvasti perään, mutta sekään ei riittänyt. Minut lyötiin kädellä, kepillä ja lapiolla. Minut potkittiin, pidettiin seinää vasten ja tönittiin. Joku jopa heitti jonkun metallisen työkalun selkään. Kaduilla oli täyttä sotaa.

Kaikesta huolimatta suunnistin tosi hyvin. Vaikka alussa tuntui vaikealta, pääsin nopeasti todella hyvään tuntumaan. En kääntynyt väärälle kujalle kuin pari pientä kertaa, mikä oli mielestäni tosi hyvä tällä radalla. Olin tässäkin tuloksissa ensimmäisenä, mutta kaikki eivät päässeet juoksemaan, koska kisa keskeytettiin kaikkien hullujen ihmisten takia.

Tulokset: http://www.orivenezia.it/mov/griglieRisultati/categorie.pdf

Iltapäivällä ja seuraavana aamuna ei sitten ollut yhtään vettä kaduilla, ja pääsimme tekemään vielä pari hyvää harjoitusta alueella. Maanantaina päivällä lensimme Munchenin kautta kotiin. Oli hieno reissu, vaikka olosuhteet olivat aika oudot. Kotimatkalla kävi toki vähän huonoa tuuria, kun sain siitä mahataudin, joka alkoi tiistaiaamuna. Loppuviikko meni sen jälkeen huonosti harjoittelun suhteen. Torstaina kävin Helsingissä edustustehtävissä ja viikonloppuna kävin Vuokatin Rastitreffeillä ottamassa vastaan stipendin. Tällä hetkellä tuntuu toki siltä, että olen terveempi ja toivon että nyt pääsen tekemään hyviä treenejä myös kotona Turussa.

______
Fredric

2011-2012 numeroissa

Lyhyt yhteenveto mitä on tullut tehtyä menneillä kaudella.

Tämä on nyt vähän primitiivinen menetelmä, mutta saa nyt kelvata :)

Jos suoraan vertaa lukujua viime vuoteen niin tämä on tapahtunut:

                                   2011                                 2012                    Ero
Yhteensä                     494 h                                534 h                   +40 h
Suunnistusta                99 h                                  126 h                   +27 h
Juoksua                       3000 km                            3900 km            +900 km

Elikkä olen juossut, suunnistanut ja hajoitellut enemmän kuin viime vuonna. Määrä on mielestäni mennyt oikeisiin paikkoihin kun kilometrejä on tullut enemmän ja suunnistusta on tullut tehtyä enemmän.

Ensi vuoden tavoitteet harjoituspuolella on:

vähän enemmän treeniä, ja nimenomaan suunnistusta ja juoksua niin paljon kuin kestän. Realistiset tavoitteet olisi ehkä 150 h suunnistusta ja 4500 km juoksua. Katsotaan vuoden päästä :)


---
Daniels

Vuokattiläger

Även om det tog en stund, fick jag det sjuka knät att ge med sig till slut och kunde börja träna igen. Efter Halikkokavlen for jag hem till Nykarleby när vi hade undervisningsfri vecka från skolan. Så värst högintensiv träning kunde jag till först inte göra, men helt bra grundträning fick jag ändå gjort. I vilket fall som helst var det skönt att vara hemma en stund. Fredagen den veckan gjorde jag dock en av de grymmaste träningarna på länge. På en genomvåt mosse täckt med 10-15 cm snö körde jag 20x2 min drag med en minuts stavgångsvila. Om inte sådana träningar ger både mental och fysisk styrka vet jag inte vad som gör det.

Lördag 27.10 till lördag 3.11 var jag sedan till Vuokatti på ett eget läger inför nästa års VM-tävlingar. Jag for dit ensam, men på måndag kom också Laura med direkt från Smålandskavlen. Trots att det till en början fanns en aning snö på en del ställen, lyckades jag genomföra ett mycket lyckat läger. VM-terrängerna börjar kännas mer och mer bekanta. Jag sprang sex träningar med tanke på långdistansen, tre vid Joutenlampi, två vid Tipasoja och en vid Pöllyvaara. Fyra gånger var jag uppe på Vuokatinvaara och sprang med tanke på medeldistansen och stafetten, och ännu en sprintträning kring Opisto hann jag med. Annars skidade jag på de fina 3,9 km utomhusspåren och gjorde lite annan lugn träning.

Speciellt de hårdare träningarna på söndag, tisdag, torsdag och lördag är jag riktigt nöjd över. Även om jag däremellan var lite okoncentrerad ibland, lyckades jag verkligen skärpa mig och behålla koncentrationen hela vägen på de träningarna. Jag kan kanske inte säga att jag upptäckte något revolutionerande nytt angående hur man ska orientera i VM-terrängerna, men jag fick helt klart bättre flyt i orienteringen mot slutet av lägret. Det krävs trots allt träning också för oss finländare i dessa terränger, om vi vill ha någon hemmaplansfördel på VM nästa år.

Nu är jag tillbaka i Åbo och tar det lugnt några dagar. Redan på torsdag åker jag iväg igen. Denna gång med sprintlandslaget på ett kort läger till Venedig i Italien. Lägret är endast från torsdag till måndag, men vi hinner springa tre tävlingar och springa fyra kvalitativa träningar på den tiden ändå. Nästa år vill jag verkligen utnyttja min löpkapacitet bättre genom en bättre orienteringsteknik i sprint och den satsningen börjar jag redan nu. Jag ser fram emot att få genomföra ypperliga sprintträningar och samtidigt få resa till ett så intressant resemål som Venedig som en välkommen paus i den gråa novembervardagen hemma.

______
Fredric

Lepo!

Viime viikolla pidin kokonaan lepoa ja tällä viikolla olen myös harjoitellut aika vähän. Tarkoitus olisi aloittaa kunnolla taas maanantaina. Tuntuu siltä etten ole treenannut kunnolla kesän jälkeen kun on ollut kisoja joka viikonloppu, joten nyt on motivaatiota ja intoa aloittaa tekemään perustreenejä taas. Ohjelmalla on varmaan melko paljon voimaa ja perus treenejä, ei mitään ihmeellistä niinkuin pitääkin olla peruskuntokaudella.

Viime viikonloppuna olin Vaasassa kalastamassa, eikä ollut edes treenikamat mukana, en tiedä milloin jotain sellaista olisi tapahtunut viimeiksi :) Oli tosi mukavaa vaan olla eikä tarvinnut miettiä mitään muuta kun se mitä laittaa siiman päähän.

Tänään kävin suunnistamassa Nousiaisissa käyräkartalla ja huomenna on Riston-Hölkkä juoksukisa ohjelmassa. Kisa juostaan soralla ja mittaa on 11,5 km, joten jos ei ole ohjelmaa keksitty huomiseksi vielä, kannattaa tulla juoksemaan ja tehdä niin sanotusti pohjanoteerausken mistä lähdetään uuteen treenikauteen :)

Höst i Vasa

On se hienoa olla merellä

Onnistuminen #1 :)

Jess, kerrankin saan olla tyytyväinen. Halikossa onnistuin tekemään kauden parahaan suoritusksen, ja lopputuloksena sain olla ratkaisevassa roolissa kun PR otti ensimmäisen voittonsa Halikon-viestissä. Joukkueena tehtiin hyvää työtä koko kisan läpi. Loppua kohden noustiin koko ajan tuloslistassa ja pääsin Ingan ansiosta toisena metsään ainoastaan 35 sekuntia MS Parman ja Kodedan perässä. Olin katsonut etukäteen kuka on viimeisellä osuudella ja pahimpina vastustajina ajattelin olevan Kodedan ja Deltan Timo Sildin. Just niiden kanssa tultiinkin yleisörastilta maaliin.

Kisa alkoi hyvin ja sain aika nopeasti Kodedan kiinni, tehtiin kuitenkin jokaisella rastilla eri reitinvalintaa ja vasta 7. mentiin samaa reittiä. 7. jälkeen Sild yllätti ja tuli yhtäkkiä oikealta ottamaan leimaa 8. rastilla. Sen jälkeen oli vaan yksi rasti missä oli hajonta, löysin sen hyvin ja sen jälkeen arvasin että on putki maaliin asti. Putki osuudella olin sitten aika passiivinen enkä tehnyt niin paljon omia ratkaisuja. Viimeisellä pitkällä välillä Kodeda veti niin kovaa että oli lähellä että olisin pitänyt päästä niitä menemään. Jostain löysin uusia voimia ja mutaisella loppusuoralla tuli sellainen fiilis että voisin jopa voittaa loppukirin. Kaikki kaikkiaan hieno juokkuesuoritus ja lopputulos. Niin ja niille jotka ihmettelivät miksi Fredric ei ollut viimeisellä: Pääsin vähän takaoven kautta juoksemaan koska Fredricin polveen tuli aika paha osuma meidän pitkällä lenkillä tiistaina (jos jonkun ruostinkielentaidossa on pieniä puutteita, aikasempaan postaukseen viitaten :) ). Elikkä takaoven kautta tulee näköjään onnistumisia.

Nojoo tekstissä oli nyt aika paljon leijumista, mutta näin se on kun voittaa kerran kaudessa :)

Nyt viikonloppuna ajattelin tehdä jotain ihan muuta kuin urheilla, menen nimittäin Pohjanmaalle kalalle, ei pieni lumisade haittaa.

Fighting face

Ennen loppusuoraa

PR-fiiliksessä

Porren pyhkii rapaa

 

He´s the man!

Känns fint att ha en så ypperlig ersättare när jag själv inte kan delta. Stort grattis, Daniel. För mig var detta ingen överraskning, men det var kul att du fick visa för dig själv och alla andra vad du går för.

______
Fredric

Uppvaknandet är ett fallskärmshopp från drömmen

Efter några veckors dvala börjar jag åter igen vakna till liv. Som tur var har Daniel varit mer plikttrogen och försett bloggen med lite innehåll sålänge jag har haft tankarna på annat. Om det är någon som funderar på den egenartade rubriken på detta inlägg kan jag berätta att det är den första raden i den första dikten i Tomas Tranströmers första diktsamling. I och med att resultaten från denna säsong har varit bättre än tidigare, har jag nu lyckas skaffa mig bättre möjligheter att satsa på träningen inför nästa år. Jag har kommit ett steg närmare min dröm. Nu gäller det bara att börja jobba vidare för att nå upp till nästa nivå. Uppvaknandet har börjat.

Nåja, för att inte riskera att bli betraktad som alldeles för nojsig ska jag sluta med nonsensskriverierna och börja tala klarspråk. De senaste veckorna har jag tagit det lugnt med träningen. En del tävlingar har jag sprungit, men däremellan har jag bara gjort det som jag har haft lust med. Jag har tillåtit mig själv att vara lat ibland. Koncentrationen på tävlingarna har inte alltid varit den bästa och med facit i hand kan man ju med all rätt påstå att det var onödigt att springa till exempel medel-FM och natt-FM med en halvhjärtad satsning. Detta bekräftar två feta kesk. i resultatlistan. Men besvikelsen lade sig trots allt fort och nu är det nästa säsong som jag riktat in hårkorset på.

25manna var igen en rolig tillställning som slutade med en niondeplats för vår del. Ett resultat som vi trots allt får vara nöjda med, även om precis allt inte gick enligt skolboken. Speciellt glad är jag över att Daniel lyckades så bra på den andra sträckan. Själv hade jag ingen höjdardag fysiskt, men jag gjorde det jag kunde och undvek större misstag. Till förra veckans AV-test hade landslagskandidaterna kallats till Tammerfors och därför sprang jag testerna där. På bantestet (5000m på 15.33) märktes det att jag inte längre är i någon toppform, men terrängtestet på 10 km (vann 48 sek före Jammu) är jag nöjd över.

Denna vecka var det då tänkt att jag skulle köra igång med träningen igen, men tyvärr bromsades jag en aning av att jag i tisdags slog i knät ordentligt när jag och Daniel var på långlänk i mörkret. Som tur var hade dock inget allvarligt skadats i fallet och jag klarar mig med att hoppa på kryckor och äta antibiotika några dagar. Det lönar sig inte att ha för bråttom med småskador, speciellt inte denna tiden på året, så jag bestämde att jag hoppar över Halikko-kavlen i helg. Viktigare är rehabilitera mig för att kunna börja träna igen, vilket jag tänker göra när knät tillåter. Uppvaknandet har börjat.

______
Fredric

25-Manna ja AV-testit

Tjenare, viime viikonloppuna oli hienot kisat Ruotsissa. 25-mannaan lähdettiin tänä vuonna vahvalla joukkueella ja tähtäimessä oli uusi seura-ennätys. Kisa lähti hyvin käyntiin, Nina teki hyvän avauksen ja minä jatkoin samalla tavalla. Ensimmäiset massa-osuudet meni myös hyvin, mutta loppua kohden meidän sijoitus alkoi heikentyä. Fredric ankkuroi joukkueemme 9. sijaan, mikä oli ihan ok. Paimion Rasti on ollut 9. kaksi kertaa aikasemminkin, elikkä ennätys tasolla oltiin, niinkuin pitääkin olla tollaisella joukkueella. Sijaan olemme tyytyväisiä, mutta parempaan olisi ollut mahdollisuusksia jos jossitellaan vähän :)

Oma juoksu oli ihan ok, ei ollut kauden parasta kulkua, muttei tullut virheitäkään kun 30 sekuntia alussa. Loppua kohden keskittyminen ja vauhtikin paranivat ja pystyin loppulenkillä vielä ohittamaan muutaman joukkueen ja tulin vaihtoon sijalla 6.

Toissapäivänä oli virallinen AV-testi päivä. Päivä lähti käyntiin 5000 m ratatestillä aamulla ja iltapäivällä oli Alppilan maastotesti. Kokonaisuutena olen ihan tyytyväinen, 5000 metriä meni vähän vaisusti mutta maastotesti meni ehkä paremmin kuin mitä odotin. 5000 m kesti tänä vuonna 15'49", aika oli 13 sek kovempi kuin viime vuonna. Viimeinen puristus puuttui enkä edes ollut kovin väsynyt kun tulin maaliin, mikä ei ole hyvä merkki. Maastotesti meni sitten paremmin ja aika paransi viime vuodesta 1'26", mikä on mielestäni ihan ok kehitys. Maastotestin nopein oli, ylläty yllätys, Frederic Tranchand. Hän ei ollut kuin noin 20 s nopeampi mutta teki virheet niin ei voi kuitenkaan suoraan verrata, jos hän olisi juossut puhtaasti hän olisi varmaan ollut lähemmäs 2 minuuttia nopeampi.

Nyt viikonloppuna on kauden viimeinen kisa, sen jälkeen otan vielä vähän aikaa rauhallisesti ennen kun aloitan perustreenejä tulevaisuutta varten :).

Kuva maastotestistä : http://www.angelniemenankkuri.com/ilu/kuvat/2012_av_maastotesti/slides/IMG_7974.html

Porren yleisörastilla:

___
Daniels

SM-yö ja seuraavat päivät

SM-yön finaalissa tein minun mielestäni ihan kelpo juoksun. Sijoitus oli toki iso pettymys, miten ei riittänyt parempaan sijoitukseen? Selitys on varmaan että on tullut tehtyä liian vähän yö-treeniä. Juoksin liian hitaasti ja luulen että kiersinkin liikaa. Pelkäsin että virheitä tulee jos menen kovempaa ja yritän mennä liian suoraan tai vaikeasti. Rata oli aika pitkä ja viimeisellä pitkällä välillä jouduin taistelemaan että vauhti pysyi ylhäällä. Vauhti oli toki hyvä loppuun asti, mutta taisteleminen pitkällä välillä johti 2'30" virheseen.

Just siinä vaiheessa kun tajusin missä olin näin että nyt tulee iso letka puron yli. Pitää kyllä myöntää että yllätyin vähän siinä vaiheessa kun näin että S-P oli veturina ja oli ottanut minua kymmenellä minuutilla kiinni. En ollut kuitenkaan tehnyt enempää kuin minuutin koukku 5. rastilla ja 2'30" 19. rastilla, elikkä tarkoittaa että S-P on juossut 6'30" kovempaa kuin minä. Lopussa tuli vielä tehtyä tyhmä virhe letkassa kun ei kukaan varmaan katsonut karttaa.

Summa summarum, tuli liikaa virheitä lopussa että voisin olla ihan tyytyväinen juoksuuni, mutta en olisi ikinä päässyt korkeammalle kuin 9. sijaan. Viisi sijaa tuhlasin kyllä ihan turhaan lopussa. Mutta treenejä on vielä tehtävä aika paljon, koska jos katsoo miten paljon eroa oli kärkeen, voin vaan todeta että kyllä on löydettävä rastit paremmin ja saada jostain lisää vauhtia :).

Tiistaina tein pitkästä aikaa ratavetoja AV-testejä varten. Ohjelmassa oli 2x5x500 metriä. Meno parani treenin läpi ja lopussa tuntui tosi hyvältä. Eilen meillä oli TSUA training day, elikkä treenipäivä urheiluakatemian kanssa. Tehtiin kaksi hyvää suunnistustreenejä Säkylän kangasmaastoissa ja käytiin treenien välissä syömässä munkkeja sotkussa. Kulku ei ollut parasta ja syy oli että jalat olivat vähän kipeät ratavedoista, mutta maasto oli sen verran hyvä että aika kovaa mentiin kuitenkin :) Iltapäivällä juostiin ihan Säkylän varuskunnan takametsässä, rata oli 6.5 km ja aika 27 minuuttia. Nopein oli Frederic ja ei ollut muuten mitään mahdollisuuksia pysyä hänen perässä, se mies on kyllä aivan sairas :)

Huomenna mennään mannaan, saan juosta toisen osuuden meidän vahvassa joukkueessa. Toivottavasti kulku on hyvä, koska siellä mennään lujaa.

__
Daniels

Ruma pummi ja vino kuva

Melko nopeeta

SM-yö

Eilen juostiin SM-yön karsinnat Kuusankoskella. Maasto oli aika perus, ei hyvä eikä huono eikä erityisen vaativa. Omalta osaltani karsinta meni vähän alakanttiin, mutta onneksi sain tsempattua ja lopussa auttoi se, että tultiin porukassa. Tänään illalla on varmaan aika kova kisa luvassa, 13,2 km pimeässä metsässä :)

 Eilisen radat löydätte täältä: http://www.kuus.fi/smyo2012/?s=5

_
Daniels Teenlud

Suomen paras b-finalisti

Vuokatin leirin jälkeen olin taas vähän aikaa radiovarjossa, jatkoin nimittäin matkaa pohjoiseen Posiolle. Posiolla oltiin sitten perjantaihin asti ja menin suoraan SM-kisoihin viikon rentoutumisen jälkeen. Latautuminen tapahtui kalastamalla, lepäämällä ja tekemällä pari hyvää treeniä. Maasto Posiolla kuuluu minun mielestäni Suomen parhaimpiin. SM-kisoihin tein valmistavan treenin Posion lähellä, ohjelmalla oli maastovetoja kangasmaastossa, ja kangasmaasto löytyikin koska vauhti oli melkein sama kuin radalla :)

SM-kisoihin lähdin ilman tavoitteita, koska kauden pääkisa oli jo juostu. Karsintaeräni oli mielestäni aika kovatasoinen ja tiesin että A-finaaliin on vaikea päästä. Yritin kuitenkin parhaani ja tiesin että fyysisesti tasoni on tarpeeksi hyvä, elikkä taidollisesti pitää vaan onnistua. Löysin ykkösrastin hyvin, mutta kakkoselle tein ison samaistusvirheen, ajassa mitattuna 1'30". Juoksin kuitekin maaliin asti hyvällä fiiliksellä, enkä tehnyt virheitä kakkosen jälkeen kuin 20". Finaalipaikasta jäin reilu minuutti, elikkä puhtaalla juoksulla olisin päässyt finaaliin. No pääsin minä nytkin finaaliin, miinuksena vaan että luki B ennen finaalia.

B-finaaliin lähdin kuitenkin ihan tosissaan kun tiesin että vastaavassa maastossa tulee aika harvoin käytyä. Finaali juoksu oli tämän kauden paras, virheitä tuli noin 30" ja siihen olen todella tyytyväinen, oi kun suunnistus sujuisi noin hyvin aina :) 

Sunnuntaina viestissä oli taas hieno kisa. Oma suoritus ei ollut hyvä, muttei huonokaan. Eniten jäi harmittamaan että tein surkean reitinvalinnan toiseksi viimeiselle rastille, mihin hukkasin 1-3 sijaa, riippuen miten hyvin kiri olisi irronnut. En voi toki ymmärtää miten pystyin häviämään 10 minuuttia Thierrylle, se oli aika synkkä.

Tällä viikolla olen ottanut vähän rauhallisemmin ja treenannut se mitä huvittaa. Ensi viikonloppuna olisi sitten tämän kauden viimeinen henkilökohtainen kisa, siellä kun vielä jaksaisi keskittyä niin se kausi oli melkein siinä.

__
Daniel

Ohimenokausi

Rankan NORT:tourin ja SM-viikonlopun jälkeen tuntuu hyvältä tehdä jotain muuta kuin kilpailla vähäksi aikaa. Ikävä totuus NORT-kisojen jälkeisenä viikkona oli että kroppa oli sen verran väsynyt että ei ottanut kovia reenejä vastaan ja jouduin keskittymään palautumiseen. Tuntui aika turhalta olla paikalla Vuokatissa lepäämässä kun olisi voinut tehdä hyviä reenejä ensi vuoden MM-kisoihin, mutta tällä kertaa piti vaan niellä ylpeyteni ja levätä. NORT:issa tunsin itseni Formula-autoksi joka ajaa nopeita kierroksia kun auto on kevyt. Mutta kisojen jälkeen bensa loppui.

Totuus oli vielä se, etten edes viikonloppuna ollut täysin palautunut. Ei fyysisesti eikä psyykkisesti. Lauantaina keskimatkan karsinnassa jaksoin kuitenkin keskittyä suunnistukseen ja tein hyvän juoksun. Mutta finaalissa suunnilleen kaikki meni pieleen. Juoksu oli raskasta, mutta suurin ongelma oli etten yhtään jaksanut keskittyä kartan lukemiseen. Ja tässä maastossa se oli aika huono taktiikka. Alussa pummasin melkein joka toinen rasti ja kun vielä tein tosi ison virheen radan keskiosalla päätin heittää pyyhkeen kehään. Tänään ei vaan huvittanut suunnistaa ja päätin että on parempi keskittyä sunnuntain viestiin.

Viestissä yritin sitten ryhdistäytyä kun joukkuekaverit Teemu, Kim ja Markus tekivät niin hyvää työtä että pääsin ankkuriosuudelle toisella sijalla. Takaa-ajoryhmä sai minut kiinni jo ykköselle kun tein pieneen virheen, mutta sen jälkeen juoksin ihan yksin kun toteutin kakkosen pitkän välin vähän paremmin kuin muut. Ei todellakaan ollut mikään tykkijuoksu, mutta pakotin itseni lukemaan karttaa sen verran että en tehnyt isompia virheitä. Thierry tuli mutta hävisi heti kun tein huonomman reitinvalinnan kuin hän.

Vasta yleisörastilla huomasin että Jammu oli heti perässä. Ehdin vielä tekemään yhden huonon reitinvalinnan sekä kaksi pientä rastinottovirhettä, mutta onneksi takaa-ajajatkin tekivät pieniä virheitä. Meinasi tulle kiire kun Jammun kanssa tulimme yhtä aikaa polun risteykseen kaksisataa metriä ennen viimeistä rastia, mutta pistin kaikki peliin ja pystyin pelastamaan pronssimitalin meille. Siitä saamme olla tyytyväisiä, joten viikko loppui kuitenkin hyvällä tavalla.

Nyt pidän lepoa ja yritän ajatella jotain muuta kuin urheilua. Sitä paitsi flunssa iski tiistaina ja pakottaa lepäämään. Vielä on muutama kisa jäljellä, mutta en panosta niihin niin vakavasti. Nyt ensin muutama viikko kevyttä treeniä ja sitten harjoittelu ensi vuoteen alkaa. Sitä odotan innolla.

Lopuksi muutama kuva SM-viestistä. Kuvat: Paimion Rasti.

______
Fredric

Touri ohi

Lauantaina touri sitten päättyi ja kansainvälinen kilpailukausi on tätä myöten ohi. Rankka viikko oli sekä fyysisesti että psyykkisesti ja lauantain päällimmäinen tunne oli että onneksi nyt saa levätä. Minun osalta tuli juostua kahdeksan starttia kahdeksassa päivässä. Joka startti vaatii täydellistä keskittymistä ja sen takia olin kaikilla tavalla puhki kun touri loppui.

Valitettavasti oli fyysisella puolella sellainen tunne että parhaat eväät olivat jo syöty kahdessa viimeisissä osakilpailuissa. Tahdonvoimalla pääsin eteenpäin, mutta helpolta ei missään vaiheessa tuntunut. Perjantain sprintin karsinnassa jaksoin vielä juosta, mutta tuntui vaan siltä että prosessori oli liian hidas noin teknisellä radalla. Pääsin kuitenkin finaaliin 27:lla sijalla. 

Finaalissa pistin kaikki peliin alussa ja toivoin että jaksan loppuun asti, mutta valitettavasti vauhti hyytyi selvästi lopussa. Tein toki myös kaksi huonoa reitinvalintaa ja ilman niitä olisin kuitenkin helposti ollut top-10:ssä. Nyt olin sijalla 16, mikä ei sekään ole huono sija minulle sprintissä. Joka tapauksessa tuntuu siltä että sprintin perustekeminen on selvästi parantunut viime aikoina.

Lauantain takaa-ajossa lähdin liikkeelle sijalla 15. Yritin alussa olla agressiivinen ja ihan alussa onnistuin hyvin. Sitten jouduin suunnistamaan yksin heti ensimmäisellä salmiakilla ja suunnistus oli sen jälkeen pikkusen tökkivä koko ajan vaikka en tehnyt isoja virheitä. Pitkällä välillä sain sitten niin tyhmän päähänpiston että oikein hävettää. Sokea kamelionttihan olisi pystynyt juoksemaan pitkän välin paremmin kuin tein ja sen jälkeen iso ryhmä missä oli muun muassa Jammu ja Mäksä sai minut kiinni.

Sieltä maaliin piti vaan taistella ylämäissä. Vielä tässä olisi kuitenkin ollut mahdollisuuksia nostaa sijoitusta, mutta en vaan jaksanut. Tainin sanat "väsymys on vain tunnetila" soivat päässäni ja jaksoin taistella sen verran että olin paras suomalainen 19:lla sijalla. Kymppikärkeen olisi ollut alle minuutti, eli tosi tiukkaa oli.

Tänään olo on jo vähän pirteämpi. Jään Vuokatissa perjantaihin asti, sillä meillä on täällä maajoukkueleiri joka päättyy keskiviikkona ja sen jälkeen en viitti ajamaan Turkuun silloin ja takaisin Varkauteen jo perjantaina. Maajoukkueleirillä tutustumme ensi vuoden MM-kisojen tyyppimaastoihin, mikä on hyvä juttu aloittaa jo nyt. Eilen ja tänään palauttaminen on tärkeässä roolissa, huomenna ja keskiviikkona juostaan muutama kovempi reeni ja torstai-perjantaina saa sitten taas keventää harjoittelua ennen viikonlopun SM-kisoja.

Lopuksi pari kuvaa järjestäjien infotilaisuudesta, missä kävin Venlan kanssa edustamassa Suomen urheilijoita.

______

Fredric

Leiri

Vuokatin leiri on sujunut ihan hyvin, toki olisin toivonut että keskittyminen olisi ollut vähän parempi. Kovia treeniä on tullut tehty nyt kolme päivää peräkkäin ja huomenna olisi viimeinen koitos, nimittäin syysrastit. Kisassa on erittäin kova taso, joten siitä tulee varmasti hyvä valmistava SM-keskaria varten. Jaloissa tuntuu pahalta kovista treeneistä johtuen, mutta kyllä kaikilla muillakin jalka varmaan painaa nortin jälkeen.

Treenien ohessa on tullut seurattua nortin kilpailut aika läheltä, elikkä ihan kisapaikalta. Kyllä ne kovimmat on aika kovia, ja se vielä että aikaerot ovat niin pieniä on kyllä ihailtavaa.

Daniel

Melkein hyvää

Kolme NORT:in viidestä kilpailuista ovat nyt takana. Eilen illalla tulimme Vuokattiin, missä odotamme seuraavia kisoja. Huomenna perjantaina juostaan tavallinen sprintti Kajaanin keskustassa ja lauantaina touri huipentuu takaa-ajo-keskimatkalla Vuokatinvaaran vaativassa mastossa. Vielä ehtii tekemään hyviä suorituksia kotiyleisön edessä ja se, että kisat käydään juuri Vuokatissa on vielä jotain mitä motivoi onnistumaan ensi vuoden kotikisoja ajatellen.

Tässä vaiheessa olen tourissa sijalla 16. Parhaana suomalaisena, joo. Ilman suurempia haavereita, joo. Suunnilleen odotuksien mukaan, joo. Mutta silti en osaa olla ihan tyytyväinen. Vaikka olen hyvällä perustekemisellä pysynyt kohtuulaisesti mukana kokonaistaistelussa, on tullut tehtyä joku ratkaiseva virhe jokaisessa finaalistartissa. Virheitä ei koskaan saisi hyväksyä, mutta nämät virheet harmittaa erityisen paljon sen takia että niitä olisi niin helposti voinut jättää tekemättä jos edes vähän tarkkuutta olisi ollut mukana.

Lauantaina Holmenkollenissa oli juuri sellainen sprintti mikä sopii minulle. Ei mikään kikkailua, fyysinen rata ja vaihteleva alusta. Aamupäivän karsinta jossa olin kahdeksas tuntui melkein yllättävän helpolta ja antoi uskoa omaan tekemiseen finaalia varten. Siellä olin sitten pitkään tekemässä ehkä elämäni paras sprinttisuoritus ja kolme rastia ennen maalia taistelin tiukasti sijoista 3-5.

Mutta sitä en tietenkään tajunnut juoksun aikana. Kun tulin kolmannelle viimeiselle rastille olisi vaan ollut yksi helppo rasti ja sitten viimeinen rasti maalialueella jäljellä. Siellä vilkaisin sitten aivan liian nopeasti karttaa ja luulin että olin äsken leimannut toiseksi viimeisellä rastilla. Sitten ei muuta kuin kohti samaa taloa missä juostiin ohi jo karsinnalla. Onneksi huomasin kuitenkin virheeni, enkä jatkanut maaliin saakka, mutta ratkaiseva virhe oli jo tehty. Piti vaan nuivasti kiivetä ylös siellä missä olin jo kerran juossut alas, leimata toisella viimeisellä rastilla ja sitten juosta alas taas. Loppusijoitus oli sen jälkeen vasta 12. Voin kertoa että harvoin olen ollut näin vihainen maalissa kuin silloin. Harmitti ihan älyttömästi. Mutta metsässä on vaan pakko keskittyä loppuun saakka ja sitä en tehnyt tänään.

Sunnuntain keskimatkalla juoksin oikeastaan ihan hyvin vaikka olin vasta 21:s. Se, mikä siellä tuli tehtyä väärin oli pitkän välin reitinvalinta. Luulin säästäväni nousumetrejä, mutta loppujen lopuksi nousin enemmän kuin olisi ollut pakko. Siellä hävisin yli puoli minuuttia, mikä on tällaisessa kisassa paljon. Sen lisäksi suunnistin yksinkertaisesti liian hitaasti varsinkin alun vaikealla alueella ja hävisin siellä vähän aikaa koko ajan vaikka en tehnyt varsinaisia virheitä.

Tiistain pudotussprintti Göteborgissa alkoi lupaavasti kun pääsin hyvällä juoksulla karsinnasta jatkoon sijalta 15. Myös semifinaali alkoi hyvin. Juoksin taktiikan mukaan ja passailin joukon keskellä. Vauhti ei mielestäni ollut mahdottoman kova. Mutta metsämäellä alkoi sitten hajonnat ja siinä pilasin kisani. Kaikista tyhmin juttu oli se, että tiesin tarkalleen että hajontaa tulee olemaan ja missä se oli. Siinä olisi vaan pitänyt itse lukea karttaa ja mennä omalle rastille, mutta nyt katsoin enemmän muiden selkiä kuin omaa karttaa.

Tilanne oli aika koominen. Lundanes ja Bergman veti suoraan heidän rastille, mutta kaikki muut juoksivat edestakaisin kuin kanoja ilman päitä etsimässä sitä rastia mikä minulla oli. Tiesin että olimme liian paljon oikealla, mutta en tiennyt tarkalleen missä olimme. Leanderssonin johdolla se kuitenkin löytyi, mutta sen jälkeen oli jo liian myöhäistä. Tein kuitenkin mitä pystyin ja olin maalissa kolmantena, mutta aika ei riittänyt finaaliin asti. Oli kyllä hyvät jalat, joten harmitti että en päässyt mukaan kunnolla taistelemaan finaalipaikasta.

Hienoja maisemia Holmenkollenin karanteenista

Myös Kollenin karanteenista

________

Fredric

kesk.

Tjenare, minäkin olen päässyt vähän huonoon päivitysrytmiin. Jos olette seuranneet minun kisatuloksia, niin huomasitte varmaan että oli lyhyenne nimeni jälkeen SM-pitkillä. Puhun siis siitä että siellä luki "kesk." Kisassa pääsin just ja just minimitavoitteeseen, elikkä A-finaaliin. Karsinnassa meni hyvin, paitsi yksi jyrkänne-rasti keskellä tiheikköä, missä pummasin lähemmäs neljä minuuttia. 

Sunnuntaina finaalissa oli uusi päivä ja uusi kisa, tai itseasiassa silloin kisa vasta olikin. Tuntui hyvältä ennen lähtöä, luulin että olin keskittynyt ja valmis tekemään hyvää työtä. Luulin kuitenkin väärin, koska heti ykköselle tapahtui se mitä ei saisi tapahtua, oli nimittäin liian kiirre ja seuraamuksena tuli sitten viiden minuutin "koukku". Ei ole ollenkaan kiva aloittaa SM-pitkän fiinaali tällä tavalla. Päätin kuitenkin jatkamaan ja tehdä hyvän juoksun virheen jälkeen. Suunnitelman mukaan menikin kilometrin verran, jonka jälkeen tein pienen virheen ja kaikki kesän mittaan kerättyä motivaatiota katosi hetkessä. Oli kaksi vaihtoehtoa, tulla pois tai tulla pois. Yritin kuitenkin vielä jatkaa matkaa, mutta 15. rastin kohdalla ei vaan kiinnostanut enää.

Olen tietysti pettynyt, mutta ei voi mitään nyt jälkikäteen. Ei auta olla pettynyt kisan jälkeen, se on silloin liian myöhään jo. Hyvä tulos tehdään suunnistamalla, jos ei jaksa keskittyä silloin kun olisi pakko, on jotain tullut tehtyä väärin. En tiedä mitä se olisi tällä hetkellä, mutta onneksi on vuosi aika miettiä ja tehdä korjauksia :)

Nyt olen Vuokatissa TSUA:n leirillä. Uutena juttuna Turun Seudun urheiluakatemiassa tänä vuonna on nimittäin että meille on järjestetty muutama leiri nyt sykysyllä ja sitten keväällä. Leiri tule olemaan todella raju, vaikka onkin vain neljän päivän pituinen. Voin kirjoittaa vähän leirin ohjelmasta myöhemmin.

Daniel

Seuraavana NORT

Kiireisiä mutta mukavia päiviä Turussa on nyt takana ja tänään lensimme Osloon. Huomenna on kalenterissa ensimmäinen kisa NORT-kiertueessa, mikä on sprintti. Tänään kävimme keskimatkan mallimaastossa juoksemassa. Metsä oli melkoista viidakkoa jyrkillä ja kivisillä nousuilla ja kilometriajat tulevat kyllä olemaan todella hitaita jos on samanlainen maasto myös sunnuntaina. Mutta vähän parempaa metsää toivoisin ainakin että silloin löytyy. Huomisen sprinttikarsinta juostaan myös osittain metsässä. Yritän pitää pää kylmänä ja katsoa mihin riittää. Karsinnat pitää tässä juosta kunnolla, koska niihin kokonaisaika perustuu. Finaaleissa saadaan sitten bonussekunteja jotka saa ottaa pois karsintojen ajoista.

Lopuksi vielä liiton tekemä pieni haastattelu viime viikonlopusta:

______
Fredric

Kulta #1

Tänään oli viimeinen työpäivä Pohjanmaalla ja istun junassa matkalla Turkuun. Blogipäivityksiä on tullut kirjoitettua turhan vähän viime aikoina, mutta toivottavasti asia paranee nyt kun saan vähän enemmän aikaa. Tuntuu hyvältä lähteä takaisin Turkuun, varsinkin näiden viimeisien viikkojen aikana on tuntunut aika turhalta palata Pohjanmaalle viikonloppujen jälkeen. Mutta nytkään en saa viettää paljon aikaa Turussa. Jo lauantaina alkaa NORT-kiertue ja perjantaina lennämme Osloon. Tänään iltapäivällä ja huomenna on myös mukavaa touhua luvassa kun minä ja Laura olemme muuttamassa yhteiseen kämppään. Tekemistä siis riittää.

Viime sunnuntai oli mahtava päivä minulle. Tervakosken SM-pitkiltä irtosi uran ensimmäinen SM-kulta (onhan mulla pari junnukultaa pyöräsuunnistuksesta mutta niitä ei lasketa). Tässä kisassa olen aina halunnut pärjätä ja siksi tuntui erityisen hyvältä voittaa juuri pitkän matkan SM-kultaa. Muistan kuinka nuorena ihailin Saaren Petriä, Lakasen Jania ja muut jotka silloin voittivat suunnistuksen kuninkuusmatkaa. Vieläkin on vähän vaikeaa ymmärtää että olen nyt itse samassa roolissa kuin he silloin olivat.

Kisa alkoi karsinnalla lauantaina. Oli maltilinen tunne ennen lähtöä, koska tiesin että ei ole mikään ongelma päästä jatkoon jos vaan pysyn rauhallisena metsässä. Toki ajattelin juosta kunnolla, halusin kuitenkin hyvän lähtöaseman sunnuntain finaalissa. Kaikki alkoi myös hyvin, mutta kakkoselle olin aivan liian löysä kartanluvussa ja tein yli minuutin virheen. Sen jälkeen skarppasin ja juoksin hyvin jonkun aikaa. Lopussa ehdin kuitenkin tehdä toinen minuutin koukku kun tein samaistusvirheen tiheikössä. Maalissa olin vähän pettynyt suoritukseen, mutta olin kuitenkin toinen meidän ryhmässä Hampin jälkeen. Se oli ihan riittävän hyvä tulos tähän päivään.

Sunnuntaina odotti sitten finaali. Olin päättänyt että tässä kisassa en tee virheitä ja että varmistan aina tarvittaessa. Fyysisesti oli ihan kohtuullinen päivä, toki ei kesän parasta kulkua. Mutta se ei haitannut yhtään tänään. Suunnistuksellisesti tämä oli todennäköisesti paras pitkän matkan kisa tänä vuonna ja se riitti kultaan. Aloitin tarkoituksella melko kovaa ja otin alun vaikeat rastit huolellisesti. Minun edellä lähti Anjalan Topi ja tiesin että olisimme hyvä pari metsässä jos saan sen kiinni.

Juuri ennen nelosta tapahtui sitten pieni haaveri. Oksa tuli suoraan silmään sen verran että maailma musteni hetkeksi. Vitoselle meno oli vielä tökkivä kun en nähnyt karttaa kunnolla, mutta sen jälkeen onneksi helpottui. Yhdeksännelle rastille sain toki hyvän kuitin siitä että alku oli mennyt hyvin kuin sain Topin selkää näkyviin. 

Sen jälkeen teimme hyvää työtä yhdessä. Suurimman osan matkasta juoksin keulassa mutta muutamassa paikassa oli kyllä hyötyä siitä että Topi oli mukana. Varsinkin viimeisillä rasteilla kun olin aika väsynyt. Missasin loppupuolen juomapaikat ja en ehtinyt ottaa energiageelini olleenkaan. Sitä paitsi olen ennenkin huomannut että itse suunnistan myös paremmin kun joku osaava suunnistaja on takana "varmistamassa".

Maalissa odotti sitten iso lauma toimittajia ja onnellisia seurakavereita. Silmä sattui, näin huonosti ja olin tosi väsynyt, mutta kohta tajusin että olin todellakin voittanut ja että nyt on oikea hetki olla iloinen. Jouduin vielä dopingtestiin ja vasta sen jälkeen sain ottaa vastaan kaikkien muiden onnitteluja. Oli todellakin hieno päivä. Näitä saisi ehdottomasti tulla lisää :)

Reittihärveli: http://www.hameenlinnansuunnistajat.fi/gadget/cgi-bin/reitti.cgi?act=map&id=34&kieli=fi

Loppusuora (kuva: Paimion Rasti)

"Mo Farah-style" (kuva: MS Parma)

Minun suurin tuki ja suurin ilo (kuva: MS Parma)

Palkintopallilla (kuva: Paimion Rasti)

________

Fredric

AM-pitkä, piercing African style

Lauantaina pidettiin VS-Suomen AM-kisat Laitilassa. Olin valmistautunut hyvin kisaan, koska kisa oli pitkänmatkan kisa ja sitä kautta hyvä valmistava SM-pitkää varten. Pääsin hyvin käyntiin heti alusta ja suunnistin hyvin, juoksukin tuntui hyvältä. Neloselle tuli paha ajatuskatko ja seurauksena pakollinen "pitkänmatkan" virhe.

Virheen jälkeen pääsin uudestaan hyvin liikkeelle, ja löysin seuraava rasti tosin hyvin, vaikka olikin melkein radan vaativin. Kun olin menossa kutoselle ja luin kartaa risukossa, kaaduin sillä tavalla kun kaatuu 5 kertaa/kisa. Nousin ylös ja jatkoin matkaa siihen asti että katselin karttaa uudestaan ja huomasin että keppi oli mennyt kartan läpi ja jatkanut kädenkin läpi. Sinne se kisa päättyi.

Harmi kun en päässyt kokeilemaan kuntoani hienossa suunnistusmaastossa ja samalla yksi tärkeä valmistava treeni jäi tekemättä. Tänään käsi on jo parempi, ja toivottavasti se paranee ilman ongelmia ja toivon myös että antibiootti estää mahdollista tulehdusta että pääsisin tekemään viimeiset kovat treenit ennen SM-kisoja.

Huomenna olisi tarkoitus vetää pitkä ja kova harjoitus maaston puolella!

AM-alku

Keppihän se siellä

   -Daniel

Back to work

Inför denna vecka åkte jag alltså tillbaka till Nykarleby för att fortsätta sitta på arbetet. Det har jag gjort, men jag har även tränat rätt mycket. Sedan har jag dock inte hunnit med så mycket mer. Om man tränar två gånger om dagen och är på arbetet däremellan, lämnar det inte så mycket tid för annat. Den extra tid jag har haft har jag mest legat på sängen och läst Kalle Anka. Samt nu i helg varit bänkidrottare och följt med OS, FSOM, AM-tävlingarna samt Euromeeting.

Men det har varit skönt att koncentrera sig på träning emellanåt och som sagt har jag kört på helt bra. Efter all formtoppning kring stortävlingarna här tidigare har jag passat på att trycka in en hel del vanlig grundträning. Efter dagens långlänk borde jag ha kring 17,5 timmar och lite över 140 löpkilometrar på stickan. Ännu början på nästa vecka kommer jag att träna hårt, men på onsdag slutar min treveckorsperiod och efter det ska jag ta det lugnare före NORT-granskningarna på Elonen-sprint i Jämsä.

Efter det väntar lång-FM och förhoppningsvis NORT-tävlingarna i Oslo, Göteborg och Vuokatti. Jag är väldigt taggad för att göra bra ifrån mig på dessa tävlingar. Kanske jag blivit lite väl pessimistisk angående uttagningarna till förbundets träningsgrupper när jag genom åren alltid varit den första att falla ut, men jag vågar ännu inte vara säker på en plats i landslagets träningsgrupper inför nästa år. På dessa tävlingar vill jag alltså säkra en plats där. En plats i landslagsgruppen skulle underlätta en hel del inför nästa år. Både träningsmässigt och förhoppningsvis även ekonomiskt. Nästa år vill jag verkligen göra allt för att höja mig ännu en nivå tills hemma-VM och därför skulle detta vara ett steg i rätt riktning.

Till sist en bild från i fredags. Den 10.8 är det ju trots allt duvpremiär och en liten stund hann jag ut och pröva lyckan. Med bättre skytte skulle bytet kunnat vara lite större, men några fick jag ju ner...

______
Fredric